Kim Huovinlahden tekemä haastattelu Suomenmaassa 18.6.2010

Yleinen asevelvollisuus ei Nato-järjestelmään sovi

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja haluaa, että uusi hallitus asettaa jo syksyn aikana parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan uutta puolustuspoliittista selontekoa.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.) esittää, että keskustan puoluekokouksen jälkeen muodostettava uusi hallitus asettaa jo syksyn aikana parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan uutta puolustuspoliittista selontekoa. Korkeaoja vastaa täten puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) huutoon. Häkämieshän on julkisuudessa esittänyt, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa on linjattava myös puolustusvoimien rakenteen kehittämistä.

– Meillä on pitkä perinne, että puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnittelu tehdään selontekoihin perustuen. Kaksi kertaa niihin on sisältynyt myös parlamentaarinen valmisteluryhmä, korostaa Korkeaoja.

Eduskunta on myös omissa vastauksissaan todennut, että selontekojen parlamentaarista valmistelua tarvitaan jatkossakin. Korkeaojan mielestä parlamentaarista valmistelua tarvitaan nytkin, jos vuoden 2011 keväällä muodostettava hallitus aikoo omassa ohjelmassa linjata puolustusvoimien rakenteen kehittämistä.

– Jotta puolustusvoimien kehittäminen voi jatkossakin nojata laajaan yhteisymmärrykseen, niin parlamentaarisen valmistelun perinnettä on jatkettava.

Korkeaojan mielestä ei ole kenenkään etu, jos hallitusneuvotteluissa tehdään merkittäviä linjauksia ilman laajapohjaista valmistelua.

Korkeaoja ottaa voimakkaasti kantaa myös yleisen asevelvollisuuden puolesta. Muun muassa hallituskumppani vihreät ovat nostaneet esiin ajatuksen valikoivan asevelvollisuuden puolesta. Korkeaojan mukaan koko asevelvollisuusjärjestelmän perusidea on se, että perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella miehellä on asevelvollisuus.

– Maanpuolustusvelvollisuus on syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan rakennettu ajattelutapa. Jokainen on mukana tässä järjestelmässä, yksilöiden lisäksi niin yritykset kuin yhteisötkin, sanoo Korkeaoja.

– On päivänselvää, että jos kuljemme kohti vapaaehtoista järjestelmää, niin silloin tältä kokonaisvaltaiselta ajattelulta putoaa pohja pois.

Korkeaoja muistuttaa, miten Ruotsissa kävi, kun maassa hylättiin yleinen asevelvollisuus.

– Lyhyen siirtymäajan jälkeen Ruotsissa siirrytään palkka-armeijaan.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja sanoo, että varusmiespalvelus tuottaa muutakin yhteiskunnallista hyvää kuin vain sotilaallista valmiutta.

– Se tuottaa kriisivalmiutta, elämänhallintaa, yhteisöllisyyttä ja monia vaikeasti mitattavia positiivisia asioita.

Korkeaoja katsookin, että yleistä asevelvollisuutta pitää kehittää, ei lopettaa.

– Kehittämistyötä pitää tehdä koko ajan, jotta koulutus motivoi nuoria miehiä osallistumaan tähän järjestelmään.

Parasta aikaa aiheen parissa työskentelee Risto Siilasmaan työryhmä.

Korkeaoja sanoo, että jos Suomessa ylläpidetään jatkossakin yleistä asevelvollisuutta, kuten hän toivoo, niin se vaikuttaa osaltaan myös Suomen turvallisuuspoliittisiin linjauksiin.

– Yleisen asevelvollisuuden vallitessa on mahdotonta ajatella, että asevelvollisten maanpuolustusvelvoite ulotetaan koskemaan isänmaan lisäksi muitakin maita.

Korkeaojan pohdinnoissa esimerkiksi Nato-maiden puolustaminen ei voi tarkoittaa Suomen voimassaolevaan perustuslakiin kirjoitettua maanpuolustusvelvoitetta.

– Nato-jäsenyys tarkoittaisi lähtökohtaisesti, että upseeristo olisi velvollinen palvelemaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Todennäköisesti velvoitteet liittokuntaa kohtaan merkitsisivät sitä, ettei kriisinhallintajoukkojen muodostamisessa voitaisi nykyiseen tapaan nojata vapaaehtoisuuteen.

Korkeaoja mielestä yleinen asevelvollisuus voisi olla teoriatasolla Nato-maassa mahdollista niin kauan kuin puolustaisimme vain omaa maata.

– Mutta Nato on muuttunut merkittävässä määrin kriisinhallintajärjestöksi. Nato-maissahan yleinen asevelvollisuus on hävinnyt. Puolustusvoimien rakenne on Nato-maissa muu kuin yleinen asevelvollisuus. Yleistä asevelvollisuutta ei ole perusteltua ylläpitää kriisinhallintatoimintaa varten. Se on hyvä huomata, muistuttaa Korkeaoja.